keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Enni Mustonen: Jääleinikki

Enni Mustonen: Jääleinikki
255 s.
Otava 2011
Vastavalmistunut sairaanhoitaja Eliisa Hetta löytää ämminsä jäämistöä selvitellessään nipun saksankielisiä kirjeitä ja valokuvan univormupukuisesta miehestä. Kuka on majuri Heinrich Salzmayer?

Vastoin äitinsä Annikin tahtoa Eliisa hankkiutuu töihin Etelä-Saksaan ja ryhtyy selvittämään syntyperänsä salaisuuttaa. Uudessa kotimaassaan hän rakastuu palavasti, mutta suhde joutuu koetukselle, kun vastassa ovat kielimuuri ja ennakkoluulot. Eliisa ei anna kuitenkaan periksi. Matka Alppien maahan muuttaa lopulta hänen koko elämänsä.


Voihan pettymys. Ei tämä sarja ainakaan paremmaksi muuttunut toisen osan myötä. Ne pahuksen saksankieliset repliikitkin olivat selvinneet tähän kirjaan. Kehitin itsekin selviytymisstrategian ihan niitä varten: aina kun silmäni havaitsi saksaa, aivoni käskivät minun hypätä sen rivin yli. Suomennos oli kuitenkin heti perässä kun Eliisa toisteli mitä oli sanottu tai vastasi tavalla, joka kertoi mitä oli sanottu.

Eniten minua kuitenkin nyppii se, että Eliisa viettää hädin tuskin ollenkaan aikaa Lapissa. Viitisenkymmentä sivua Suomessa ja sitten ollaankin jo Saksassa. Toivoin, että Mustonen olisi kertonut 1960-luvun Suomesta, ei se ihan tylsää aikaa ollut täälläkään. Sen sijaan keskitytään Eliisan romanssiin sveitsiläisen lääkärin kanssa. En minä chick littiä halunnut vaan historiallisen romaanin. Ja ketään tuskin yllättää jos sanon, että Eliisa synnyttää Alpeilla tyttären. Haluaako joku arvata mikä pienokaisen nimeksi tuli?

En kuitenkaan luovu vielä kokonaan toivosta Mustosen suhteen. Proosa oli kuitenkin aivan luettavaa ja kirjan lukaisikin yhdessä illassa. Ilmeisesti hänen Järjen ja tunteen tarinoita-sarjansa on vakavampi ja monien mielestä parempi kuin tämä. Taidan yrittää lukea sitä kun ehdin.

Eliisa majailee Saksassa, joten Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahdista on nyt luettuna "Suomalaiset maailmalla".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti